Ristin Äärellä

ILOSANOMAA APOSTOLI JOHANNEKSEN PROLOGISSA

Evankeliumi sana merkitsee ilosanomaa Kristuksesta. Tässä tekstissä käyn läpi Johanneksen evankeliumin prologia, eli esipuhetta opiskeluihini liittyen. Johanneksen evankeliuminai­neisto on laaja ja mielenkiintoinen, ja sisältää lähes loppuun ammentamattoman aarreaitan to­tuuksia Jeesuksesta. Siksi rajaan aineistoa hiukan ja käsittelen evankeliumin ensimmäisen lu­vun kahdeksaatoista ensimmäistä jaetta pääasiallisesti. Teksti on osittain referaattia ja osittain vapaata aineiston käyttöä. Teksti pohjautuu opintojen antamaan kirjallisuusaineistoon. Tekstin lopussa on inkarnaation määritelmä, jonka Khalkedonin kirkolliskokous laati vuonna 450 jKr.

Ensimmäiseksi herää kysymys Johanneksesta, eli kuka hän oli. Johannes ei itse esittele it­seään nimeltä evankeliumissaan, vaan käyttää ilmaisua ”se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti”. Hän oli kalastaja, Jaakobin veli (Mark. 1:19-20), mahdollisesti Johannes Kastajan opetuslapsi (Joh. 1:35), Jeesuksen serkku (Matt. 27:56; Joh 19:25), Sebedeuksen ja Salomen poika. (Sa­lome on Jeesuksen äidin Marian sisar) (Matt. 27:56; Mark. 1-19-20; 16:1 Joh. 19.25.) Jeesuk­sen opetuslapsi (Matt.17:1; 26:37). Hän kirjoitti evankeliumin lisäksi Johanneksen kirjeet ja Ilmestyskirjan (Ilm. 1:4).

Johanneksen tarkoitus lienee ollut korottaa Kristuksen nimeä siinä, ettei hän merkinnyt omaa nimeään kirjoittajaksi evankeliumissaan. Pari teoriaa on olemassa, joiden mukaan Johannek­sen henkilöllisyyttä voidaan epäillä, vaikkakaan niillä ei ole suurta todistusvoimaa. Evanke­liumin sisäiset ja ulkoiset todisteet puhuvat sen puolesta, että kirjoittaja oli nimenomaa apos­toli Johannes. Varhaiskirkon kirjoittajat tukevat tätä mm. Iraneus n. 140-203, sekä Klemens Aleksandrialainen n. 155-205. Johanneksen evankeliumi kirjoitettiin evankeliumeista viimei­senä noin vuonna 95, todennäköisesti Efesoksessa. Johanneksen opetuslapsi Polykarpos todis­taa sen puolesta että Johannes asui Efesoksessa ja myös haudattiin sinne.

Prologi Joh 1:1-18

Joh 1:1-18

Alussa oli Sana (Logos),ja Sana oli Jumalan luona ja Sana oli Jumala (Joh. 1.1). —Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme… (Joh. 1.14). Jeesus Kristus oli Jumalan sana, Itse Jumala tuli maan päälle ihmiseksi, lihaksi. Jeesus oli myös välikappale kaiken luomisessa. Johannes painottaa prologissaan Jeesuksen asemaa ennekuin hän tuli maan päälle. Logos sana kuvaa stoalaisen filosofian mukaan ”kaikessa vaikuttavaa älyä, joka hallitsee kaikkea ja antaa sille mielekkyyden ”. Kreikkalaiset käyttävät sanaa logos merkityksessä SE, persoonaton muoto. Johannes käyttää logos sanaa puhuessaan Jumalallisesta persoonasta juutalaisten tapaan HÄN, persoonallista muotoa.

Joh.1:1

Alussa oli Sana. Sana on ikuinen, ikuinen on Jumalan ominaisuus. Ikuinen olento, jolla ei ole alkua ja loppua. Evankeliumi alkaa samoin kuin 1.Moos. 1.1. Alussa sana kuvaa luomistyötä Sanan kautta. Sana oli Jumalan luona. Persoonallinen Jumala, Sana, Jumalan poika, joka eli menneessä ikuisuudessa Isän kanssa, älyllisenä ja toimivana persoonana. Sana oli Jumala. Sana osoittaa jumaluutta. Sana = Jumala.

Joh 1:2-3

Hän oli alussa Jumalan luona, Kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään mikä syntynyt on.

Jeesus Kristus oli olemassa ennekuin maailma oli, joten Hän oli toiminnassa mukana kaiken luomisessa, koska Isä loi kaiken Hänen avullaan. Loi sen kaiken, mikä on erillään Jumalasta, ei ole Jumalan olemuksen osa. Hän loi maailman, henkimaailman, ihmiset ja kaiken muun.

Joh 1:4-5, 9

Sana-Elämä-Valo.

Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisen valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, eikä pimeys sitä käsittänyt (jakeet 4-5). Logoksen elämä liikkuu ihmisten keskellä ja loistaa hengellistä valoa ilmoittamalla Jumalan kirkkautta. Pimeys ei sitä käsittänyt. Hengellinen pimeys, joka oli täyttänyt ihmiset, sulki heidän ymmärryksensä tunnistamasta Jumalaa keskellään. Maailma ei tuntenut häntä. Valo ja Pimeys on vastakohtia, mutta ne eivät ole yhtä voimakkaita. Valo on pimeyttä voimakkaampi. Kristuksen valo voittaa synnin ja epäuskon pimeyden. Totinen val­keus, joka valistaa jokaisen ihmisen oli tulossa maailmaan (jae 9). Kristus oli tulossa maail­maan inkarnaatiossa. Todellinen valo joka ilmoittaa Jumalan maailmalle. (Tekstin lopussa on inkarnaation määritelmä, jonka kirkkoisät laativat Khalkedonin kirkolliskokouksessa 450 jKr.)

Joh: 10-13

Sana-Maailma-Ihmiset

10. Maailmassa Hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut. 11. Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. 12. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille jotka uskovat hänen nimeensä, 13. jotka eivät ole syntyneet verestä, eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

Maailma, (universumi, maapallo, maapallon asukkaat, useat ihmiset, Jumalaa vastustava voi­ma ja myös Jumalaa vastustava voima inhimillisessä järjestelmässä). 10. jae käsittelee aihetta Jumalan luoman luomakunnan ja Jumalaa vastustavan inhimillisen järjestelmän näkökulmas­ta. Maailma on ihmisten aineellinen ja henkinen ympäristö. Tenney Merrill. C kuvaa maailma sanaa siten, että se on ymmärrettävissä kahdella lailla. Jumala on läsnä luomakunnassaan, mutta erillään siitä, Immanenssi merkitys. Hän on aineellisen olemassaolon tuolla puolella. Transsendenssi merkitys.

Jae 11. (Se-)maailma ei häntä tuntenut. Maailma torjui Kristuksen sanan epäuskon ja vihan vallassa. Ihmiset olivat tietämättömiä. Täydellinen Sana näytti tullessaan maailman epätäydel­lisyyden, ja siksi maailma vihasi sitä. Jae 11. Hän tuli omiensa tykö (Raamattu 1933/38), Hän tuli omaan maailmaansa (Raamattu 1992). Se tarkoittaa kreikan kielellä sitä, että hän ”tuli ko­tiinsa omien asioidensa keskelle”. Hänen oma kansa ei ottanut häntä vastaan. Hänen oma maailma kuvaa paratiisia, jonne Jumala loi Aadamin ja Eevan. Jeesus tuli siten kotiinsa omiensa keskelle huonolla menestyksellä. Maailma on luotu Sanalla, mutta myös Häntä var­ten (Kol. 1:16).

Jae 12. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille jotka uskovat hänen nimeensä.

Usko saadaan lahjana Jumalalta. Raamatun 1992 käännös sanoo asian niin, että saa oikeuden tulla Jumalan lapseksi, ja 33/38 voiman tulla Jumalan lapsiksi. Kreikan termi eksusia tarkoit­taa oikeus, tai voima. Jeesus kutsui ne omikseen, jotka halusivat ottaa hänet vastaan. Niin oli silloin ja niin on edelleenkin.

Jae 13. jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Juma­lasta . Uudestisyntyminen ylhäältä, eli Jumalan valtakunnan kansalaisuus. Tämän jäsenyyden Jumalan perheeseen saa uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Se on oikeus, etuoikeus joka annetaan lahjana. Yksin armosta, Jumalan lahjana. Tätä ei voi koskaan saavuttaa tekojen kaut­ta, tai mitenkään muuten kuin uskomalla Jeesukseen.

Joh. 1:14, 16-17

14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, sen kaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. 16 Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle. 17 Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.

Tämä jae on esipuheen eli prologin tärkein ilmaus. Sana tuli ihmisten keskelle maailmaan ja osoitti Jumalan kaikille ihmisille. Jeesus eli Sana, tuli maailmaan. Sana luopui omastaan ja tuli inkarnaatiossa maailmaan. (Fil. 2:7). Jeesus oli täysi ihminen, ja täysi Jumala, mutta Hän laittoi syrjään Jumalallisia oikeuksiaan tullessaan maailmaan. Ei siksi ettei Hän olisi niitä kyennyt käyttämään vaan, Hän mahdollisti syntisille ihmisille tien Jumalan luokse työllään. Jumala tuli ihmiseksi väliaikaisesti kaikkein ihmisten takia.

Kristus luomisessa: Joh.1:3. Sana oli – Sana oli Jumalan kanssa -Sana oli Jumala

Inkarnaatiossa: Joh 1:14. Sana tuli (geneto) – Sana oli keskellämme – Sana tuli lihaksi

Johannes puhuu kirkkauden katselemisesta. Hän tarkoittanee kaikkea näkemäänsä kirkkautta Jeesuksen elämässä, ei ainoastaan hänen kirkastamistaan. Loppujae ”täynnä armoa ja totuut­ta” on mahdollista kääntää myöskin ”täynnä järkähtämätöntä rakkautta ja uskollisuutta”.

16-17 jakeet. Jeesus osoitti armoa oppilailleen ja kaikille ihmisille ketä tapasi vaelluksensa ai­kana. Opetuslapset saivat kokea sen vahvasti, ja he laajentavat sen kokemuksen käsittämään äärettömän armon. 17 Jae. Johannes kuvaa jakeessa lihaksi tullutta Sanaa Jeesukseksi. Se viit­taa myös lain ja armon vastakkainasetteluun. Mooseksen kautta tuli laki, mutta Jeesuksen kautta tuli armo maailman. Jos asiaa miettii näin, että lain mukaan ”olet rikkonut lain, etkä an­saitse elämää” niin armon kautta sen ajatus laajenee …”mutta olen antanut sinulle anteeksi ja lunastanut sinut. Annan sinulle armoa armon lisäksi, koska rakastan sinua” (GU:n opiskelu­opas s.69).

Joh. 1:18

(33/38 käännös)

18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.

(1992 käännös)

18 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet

(Raamattu Kansalle käännös)

18 Jumalaa ei ole kukaan milloinkaan nähnyt. Ainutsyntyinen Jumala, joka on Isän rinnalla on Hänet ilmoittanut.

NIV

No one has ever seen God, but the one and only Son, who is himself God and is in closest relationshi whit only Father, has made him known

Liitin tähän mukaan neljä erilaista Raamatun käännöstä sen vuoksi, että niissä kaikissa on hie­man eroavaisuutta toistensa kanssa, kun niitä katsoo tarkemmin. Merril C. Tenney selittää asiaa siten, että varhaisilla käsikirjojen kopioijilla on ollut tarve kääntää vaikeampi ajatus si­ten, että siitä tulee helpompi. Joissain varhaisimmissa tekstikopioissa on sanan Poika tilalla Jumala. Syy miksi näin on, liittyy kreikan kielen sanoihin, jotka lyhennetyssä muodossaan muistuttavat toistaan. Eroa on vain yksi kirjain. Sana Poika ja Jumala on merkitykseltään ja­keessa tässä sama, lukutapa on erona. Jeesuksen Jumaluus tulee ilmi molemmissa lukutavois­sa, kun tietää tämän pienen käännöstapa eron.

Vaikka jumalaa ei ole kukaan nähnyt, hänen todellinen luonteensa on mahdollista nähdä Po­jassa. Poika joka on Isän nähnyt ja samaa olemusta voi myös tehdä lähettäjänsä tunnetuksi.

Joh. 1: 6-8, 15

Aina kun Johanneksen evankeliumissa mainitaan nimi Johannes, se ei viittaa evankeliumin kirjoittajaan, vaan aina Johannes Kastajaan. Kuten varmasti huomasit että nämä hänestä kerto­vat jakeet ovat tässä evankeliumin prologin keskellä seuraavissa jakeissa 6,7,8 ja 15. Jakeet kertovat Johanneksen inhimillisen persoonan, ja myös että hän on vähempiarvoinen kuin Sa­na. Ne kertovat myös Johanneksen tehtävästä johon Jumala asetti hänet, eli todistamisen tule­vasta Sanasta. Johannes todisti valosta. Kahdeksas jae oikaisee mahdolliset väärinkäsitykset siitä, kuka on valo, joka on Kristus ei suinkaan Johannes. Evankeliumi painottaa tätä asiaa, että Johannes on pienempi kuin se joka on tuleva.

Loppusanat

Syy, miksi Johannes kirjoitti tämän evankeliumin, selviää Joh 20: 30-31. Perimmäinen syy on se, ”että te uskoisitte”. Kannustankin kaikkia tutkimaan Johanneksen evankeliumia syvälli­semmin, koska siitä löytyy paljon hengellistä ravintoa jokaiselle uskovalle. Se myös antaa to­distuksen sille, miksi Jeesukseen kannattaa uskoa.

Joh. 3:16

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä

Khalkedonin kirkolliskokous 450 jKr.

Kirkkoisien laatima

Inkarnaation määritelmä

Pyhiä isiä seuraten me opetamme kaikki yksimielisesti: (I) on tunnustettava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on yksi ja sama Poika, hän on samana täydellinen jumaluudessa ja samana täydellinen ihmisyydessä, tosi Jumala ja samana tosi ihminen, omistaen järjellisen sielun ja ruumiin, jumaluudeltaan yhtä olemusta Isän kanssa ja samana meidän kanssamme yhtä olemusta ihmisyydeltään, kaikessa meidän kaltaisemme, paitsi ilman syntiä, jumaluutensa puolesta hän on ennen aikoja Isästä syntynyt, mutta tämä sama on viimeisinä päivinä meidän tähtemme ja meidän pelastuksemme tähden (syntynyt) ihmisyytensä puolesta Mariasta, neitsyestä, Jumalan äidistä, yksi ja sama Kristus, Poika, Herra, ainosyntyinen, (II) joka tunnetaan kahdessa luonnossa sekoittamatta, muuttamatta, erottamatta ja jakamatta, jolloin yhdistymisen tähden luontojen erilaisuus ei ole millään tavoin kumoutunut, vaan kummankin luonnon omalaatuisuus on säilynyt ja yhdistynyt yhdeksi persoonaksi ja yhdeksi hypostaasiksi, joka ei ole jakaantunut tai erotettu kahdeksi persoonaksi, vaan joka on yksi ja sama ainosyntyinen Poika, Jumala-Logos, Herra Jeesus Kristus, kuten kauan sitten profeetat ovat hänestä opettaneet ja Jeesus Kristus itse on meitä opettanut ja isien tunnustus on meille välittänyt.

https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Khalkedonin_kirkolliskokous&oldid=15614195

Lähteet

GU opiskeluopas Johanneksen Evankeliumi

Raamatut. 1992, 33/38, Raamattu Kansalle, NIV

Tenney, Mercil C.1997. Johanneksen evankeliumi.Vantaa: Aika Oy

https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Khalkedonin_kirkolliskokous&oldid=15614195

Pohjautuu kurssiin :

Johanneksen evankeliumi, Global University

Pertti Vääräkoski 6.2.2017

Kuka oli henkilö nimeltä Jeesus?

Avaan tässä hieman opintoihini liittyvää aineistoa miehestä nimeltä Jeesus. Samalla tämä blogi toimii itselleni asian oppimisen kertauksena, ja asian yhteen kokoamiseen. Tarkoituksena on myös jakaa muillekin sanomaa tästä historian suurimmasta henkilöstä. Koitan maalata kuvaa Jeesuksen vaiheiden pääpiirteistä evankeliumien pohjalta. Hänen käsissään on kaikkien ihmisten pelastus edelleenkin. Hän on tie totuus ja elämä.

**********

Jeesus eli Palestiinan alueella yli 2000 vuotta sitten. Hän muutti koko maailman historian tulemuksellaan. Häneen ei tarvitse edes uskoa vapahtajanaan, että voi nähdä hänen vaikutuksensa laajuuden ja suuruuden historian kirjoissa. Hän ei tullut tänne kuitenkaan muokkaamaan maailmankarttaa. Hänen tarkoitusperänsä ovat paljon laajemmat ja suuremmat.

Jeesuksen henkilökuvaa tutkittaessa täytyy katsoa heihin ketkä hänestä todistivat. Hänen elämänsä päätapahtumat ovat tallennettuna neljään evankeliumiin. Tässä opintojeni painopisteen takia keskityn vain kolmeen niistä, joten käytän pääasiallisesti niitä. Matteus, Markus ja Luukas ovat niin sanottuja synoptikkoja, eli heidän evankeliuminsa muistuttavat toisiaan suuresti. Synoptiset evankeliumit antavatkin samansuuntaiset kertomuksen hänestä, ja täydentävät toinen toistaan. Jokaisella heistä oli omat painotuksensa kerrontaan. Matteuksen kohderyhmänä on juutalaiset, joille hänen tekstinsä runsas Vanhan testamentin käyttö Jeesuksen aseman osoittamisessa, antaa oman painopisteensä. Markus puolestaan antaa oman todistuspuheenvuoronsa roomalaiselle pakana yleisölle. Luukas ohjaa sanansa myös pakana ryhmälle. Hänen painotuksensa on kuitenkin kreikkalainen kohdeyleisö.

Markuksen evankeliumi on varhaisin kertomus Jeesuksesta. Se seikka selittää sen, miksi sillä on ns. Markuksen evankeliumin prioriteetti. Se on varhaisin evankeliumi, jolla on oma vaikutuksensa myös Matteuksen ja Luukkaa teksteille. Markus on juutalainen mies, jolla on kaksi nimeä. Toinen hänen nimensä on juutalainen nimi, ja toinen roomalainen. Ajan tapa oli käyttää kahta nimeä. Hän oli siis Raamatun henkilö Johannes Markus. Hänestä puhutaan Uudessa testamentissa molemmilla nimillä.( Esim. Ap.t. 12.12 – Johannes Markus, Ap.t. 13.5 – Johannes, Ap.t. 15.39 – Markus.)

Markuksen äidin kotona mahdollisesti tapahtui Jeesuksen seurueen viimeinen ateria, Markuksen ollessa nuori poika. Hän saattaa olla myös Jeesuksen seurueessa Getsemanen puutarhassa, jolloin Jeesus pidätetään. (Mark.14:51-52) Markus oli Paavalin mukana hänen ensimmäisellä lähetysmatkallaan, ja myös Paavalin seurassa myöhemmissä tapahtumissa. Tutkijoilla on perusteltua olettaa että tämä Markus on myös kirjoittanut evankeliumin. Apostoli Johanneksen oppilas, Hieropoliksen piispa Papias todistaa Markuksen olleen Pietarin tulkki. Siten suuri osa Markuksen todistuksesta on lähtöisin silminnäkijä Pietarilta. Markus halusi osoittaa Jeesuksen olevan Jumalan poika. Roomalaiset olivat kiinnostuneempia siitä, mitä tapahtui, kuin siitä mitä sanottiin. Rooman pakanat olivat hänen tavoite yleisönsä.

Matteus osoittaa sanansa huolellisesti osoittamaan Jeesuksen olevan kirjoitusten tuleva Messias. Hän osoittaa kirjoituksista todisteita siitä, että Jeesus täyttää Vanhan testamentin profetiat. Matteuksen evankeliumi on ensimmäinen kirja Uudessa testamentissa siksi, että se sitoo Vanhan ja Uuden testamentin toisiinsa. Tekee niistä toistensa jatkumon. Matteus oli nimeltään Leevi Matteus. Siihen viittaavat muutamat Raamatunkohdat, joissa puhutaan Leevistä, tai Matteuksesta. ( Luuk. 5.27-29. Mark 2:15) Matteuksen nimet ovat heprealaisia molemmat, toisin kuin Markuksen. Leevi saattaa olla Jeesuksen hänelle antama nimi, tai se voi olla myös hänen isänsä sukunimi. Matteus oli publikaani, Herodeksen veronkantaja joka työskenteli roomalaisille. Se oli halveksuttu virka. Jeesus kutsui Matteuksen, ja hänet luetaan 12 ensimmäisen opetuslapsen:n joukkoon.

Luukas on lääkäri, korkeasti koulutettu Syyrian antiokialainen. Hän matkusti paljon Paavalin kanssa hänen matkoillaan. Luukas oli vankilassakin Paavalin kanssa. Hän on kirjoittanut evankeliumin lisäksi Apostolien teot. Luukas on pakana. Hän on ainoa ei-juutalainen, joka on kirjoittanut Raamatussa. Luukas kirjoittaa evankeliuminsa pakanoille, kreikkalaisille pääasiassa. Se on kuitenkin yleismaailmallinen ja helppo ymmärtää kaikissa ihmisryhmissä.

Näiden kolmen synoptikon lisäksi, Jeesuksen elämän tapahtumia avaa katsonta ajan historiaan. Israelin valtakunta jakautui kahteen osaan noin 922 eKr. Saulin, Daavidin ja Salomon hallinta aikojen jälkeen. 10 pohjoisen heimoa muodosti Israelin, ja etelän kaksi heimoa Juudan.

Molemmat Jumalan omaisuuskansan osat tekivät vastoin Jumalaa, joten niitä kohtasivat kovat rangaistuksien ajat. Assyria valtasi Israelin heimon asuinsijat pohjoisosissa noin 725-722 eKr. Israelilaiset siirrettiin pois asuinsijoiltaan ja tilalle tuotiin pakanakansoja. Näin haluttiin välttää kapinointia alueilla. Samarian alueelle syntyi sekakansa pakanoista ja juutalaisista, jotka osittain palvelivat samaa juutalaisten Jumalaa, sekä vieraita jumalia. Samarialaiset olivat Jeesuksen aikanakin edelleen halveksuttuja juutalaisten keskuudessa tämän takia.

Noin sadan vuoden päästä Babylonia valtasi Assyrian alueet. Jumala kuitenkin langetti rangaistuksensa myös Juudan kansalle, jonka alueet joutuivat myös Babylonian valtaan. Tässä vaiheessa tuhottiin Jerusalemin temppeli ja asukkaat vietiin Babyloniaan pakkosiirtolaisuuteen noin 598-586 eKr. Vapautumisensa jälkeen, juutalaiset eivät enää palvoneet epäjumalia. Se oli kova oppitunti tälle kansalle. Babyloniakaan ei ollut ikuinen, ja heidän rangaistuksekseen koitui Persian valtakunta noin sata vuotta myöhemmin. Persian kuningas antoi Juudan kansalle luvan palata kotimaahansa. Pakkosiirtolaisuuden aikana ovat eläneet viimeiset Vanhan testamentin ajan profeetat. Pakkosiirtolaisuus kesti 70 vuotta.

Persian valta murtui Aleksanteri Suuren Hyökkäykseen noin 330 eKr. Kreikan hallinta aika muovasi suuresti Antiikin ajan maailmaa. Kreikan kieli ja kulttuuri levisivät laajalle. Tämä vaikuttaa myös Jeesuksen ajan maailmaan voimakkaasti. Aleksanteri Suuren kuoltua, hänen valtakuntansa hajosi neljään osaan. Egypti ja Syyria olivat kaksi näistä ne, jotka jäivät taistelemaan Palestiinan alueen hallinnasta. Kreikkalaiset hävisivät Rooman valtakunnalle taistelun lopulta. Rooma oli vallassa Jeesuksen aikana. He hallitsivat noin 600 vuotta.

Herodeksien aika alkoi ennen Jeesuksen syntymää. Herodes Suuren Isä Herodes Antipater eli n.65 eKr. Hänet murhattiin, jonka jälkeen valtaan nousi hänen poikansa Herodes Suuri 37-4 eKr. (Hän teloitutti Betlehemissä kaikki alle 2v poikalapset.) Herodes Suuren jälkeen hänen poikansa jakoivat valtakunnan hallinnan Rooman nimittäminä. (Herodes Antipas– Galilean ja Perean alue. Herodes Filippus Galilean meren pohjoisosat ja Jordanin länsipuoli. Herodes Arkelaus– Juudean, Samarian ja Idumean alueet.)

Jeesuksen syntymän aikaa hallitsi Herodes Suuri, joka tappoi Betlehemin poikalapset, itämaan tietäjien tiedusteltua Jeesuksen syntymästä. Tietäjät eivät palanneet Herodeksen luokse kertomaan Jeesuksen asuinpaikkaa, vaan palasivat suoraan kotimaahansa saatuaan Herralta unessä käskyn palata. Josefin ja Marian lähdettyä pakoon Egyptiin he kuulivat Herodeksen kuolleen ja palasivat takaisin, mutta enkeli varoitti heitä palaamasta Juudeaan. He menivät Galileaan Nasaretiin. Herodes Arkelaus oli silloin Juudeassa vallankahvassa, ja olisi surmannut heidät. Rooma erotti kuitenkin hänet virastaan julmuuksien vuoksi noin 6jKr. Hänen veljensä Herodes Antipas liittyy eniten Jeesuksen elämän tapahtumiin myöhemmin.

——

Palaamme ensimmäiseen kysymykseen, Kuka oli Jeesus. Hänen todistajansa Matteus, Markus ja Luukas todistavat hänestä. Opiskelujeni painopisteen vuoksi keskityn lähes kokonaan heidän kolmen kertomuksiinsa.

Jeesus, Jeesus Kristus, Jeesus Nasaretilainen, Jumalan poika. Hän syntyi Betlehemissä noin vuonna 4 eKr. Kuten jo mainitsin aiemmin, hän joutui pakoon Herodes Suuren aikana Egyptiin. Itämaan tietäjät etsivät syntynyttä Messiasta. Herodes halusi tappaa Jeesuksen, koska pelkäsi oman asemansa vaarantuvan juutalaisten Kuninkaan syntymästä.

Samoihin aikoihin Jeesuksen äidin, Marian kanssa oli Johannes Kastajan äiti myös raskaana. Jeesuksella ja Johannes kastajalla oli noin puolen vuoden ikäero. Luuk.1:5-25, 57-80. Johannes kastajan syntymätarina on tärkeä osa Jeesuksen elämäntarinassa. Johannes tuli tekemään tietä Jeesukselle. Jeesus ympärileikattiin ja hänelle tehtiin Herran edessä esittely ja poltto-, ja syntiuhrit jotka oli määrätty Mooseksen laissa. 3.Moos. 12:2-4. Näin tehtiin että kaikki olisi kuten on Jumala määrännyt. Jeesus osoitti jo 12-vuotiaana poikkeuksellista asemaansa Jumalan silmissä. Hän puhui Jerusalemin temppelissä lainopettajien kanssa, jotka olivat hämmästyksissään tästä. Jeesuksen julkinen toiminta alkoi vasta hänen mentyä kasteelle Johannes kastajan luokse. ( Johannes eli elämänsä essealaisten joukossa. Se oli ryhmä, joka eli askeettisesti eristäytyneenä yhteiskunnasta. He olivat fariseuksiakin lakihenkisempiä. He etsivät Jumalaa yhteiskunnan ulkopuolella eristäytyneissä yhteisöissä.)

Jeesuksen toiminta alkoi Johanneksen kastaessa hänet, jolloin Pyhä Henki laskeutui hänen päälleen kyyhkyn muodossa. Jeesuksen kaste kertoo hänen samaistuneen siinä syntiseen ihmiseen. Jeesus ei tarvinnut parannuksen kastetta samoin kuin ihmiset. Hän oli synnitön. Luuk. 3:21-22 . Kasteen lisäksi toinen erittäin merkittävä tapahtuma oli Jeesuksen kiusaukset. Se oli Jumalan määräämä tapahtumasarja. Matt. 4:1-11; Mark 1:12, 13; Luuk 4:1-13. Jeesus samaistui kaikkiin kiusauksiin kuin ihminenkin, mutta ilman syntiä. Hän kykeni voittamaan ne Jumalan sanalla.

Toiminnan aloitus tapahtui 26-29 jKr. Tarkasta ajoituksesta ei olla täysin varmoja. Jeesuksen ensimmäisen jakson tapahtumista ei saada tietoa kuin Johanneksen evankeliumista. Synoptikot ohittavat ne. Jeesus liikkui Juudean alueella ja julisti. Hän kutsui ensimmäiset opetuslapsensa siellä. Juudeasta Jeesus matkusti Kaanaan, jossa hän tekee ensimmäisen ihmeensä hääjuhlilla. Joh. 2:1-11. Seuraava etappi matkalla on Kapernaumissa. Sieltä Jeesus matkustaa Juudeaan, Jerusalemiin pääsiäisjuhlille Joh 2:12. Jossa hänen kerrotaan puhdistaneen temppelin rahanvaihtajista, sekä keskustelleensa Nikodemuksen kanssa Joh. 2:14-16 ;Joh.3:1-21. Jeesus toimi samoilla seuduilla jonkin aikaa kuin Johannes Kastajakin.

Jeesuksen palattua Galileaan, Johannes Kastaja oli vankeudessa. Jeesus saa loput opetuslapset hankittua Galilean toimintansa alkuvaiheissa. Jeesus varustaa heidät valtuuksilla karkottaa henkiä ja parantaa sairauksia. Matt 11. Tältä ajanjaksolta on mm. niin kutsuttu vuorisaarna Matt 5-7. Seuraava vaihe Jeesuksen toiminnassa oli noin vuoden mittainen jakso. Johannes kastaja mestataan. Se aika nostatti kaikin puolin vastustusta hänen opetuksiaan kohtaa, huolimatta siitä, että ihmiset näkivät hänen tekemiä ihmeitä. Suuri syy siihen olivat juutalaisten erilaiset mielleyhtymät siitä, millainen on Messiaan tulemus ja Jumalan valtakunta. He odottivat Messiaskuningasta joka nostaa Israelin kansan voimaan ja kunniaan uudelleen Daavidin aikojen tapaan. Jaksoon liittyy myös suuria ihmeitä. 5000 ihmisen ruokkiminen Matt. 15:29-39. Hän kävelee vetten päällä Matt. 14:24-33. Jeesus on ilmestysvuorella, jossa hänet kirkastetaan Matt. 17:1-8; Mark. 9:2-8.Galilean toiminnan loppuvaiheessa Jeesus opetti entistä enemmän opetuslapsiaan pienessä piirissä, poissa julkisuudesta Jeesus tiesi mitä hänelle pian tapahtui, joten hän halusi valmistaa heitä siihen hetkeen, ja opettaa kaiken ennen sitä.

Tämän jälkeen Jeesus siirtyy Juudean alueelle. Tämän siirtymän jälkeisen ajan noin 6-7kk ajanjakson tapahtumat löytyvät Johanneksen evankeliumin puolelta. Ensiksikin Jeesus menee lehtimajajuhlille Jerusalemiin syys-lokakuu. Joh. 7:1-53 Seuraava juhla minne Jeesus meni, oli temppelin vihkimisen vuosijuhla joulukuussa. Joh. 10:22-39. Lyhyt toiminta Perean alueella sisältyy myös tähän ajanjaksoon. Jeesuksen paluu Jerusalemiin aloittaa maailman historian suurimmat tapahtumat. Se muovaa maailmaa todenteolla. Se avaa koko ihmiskunnalle mahdollisuuden päästä pelastukseen, Jeesuksen kautta uskomalla häneen.

Viimeisen viikon ensimmäinen päivä. Jeesus menee Jerusalemiin pääsiäisjuhlille (33jKr). Hän saa kuninkaallisen vastaanoton. Opetuslapset hakevat hänelle aasin ja hän ratsastaa kaupunkiin riemusaatossa. Matt. 21:1-11; Mark. 11:1-11; Luuk. 19:29-44.

Toisena päivänä Jeesus kiroaa viikunapuun ja tyhjentää temppelin rahanvaihtajista. Matt. 21:12-17; Mark. 11:12-17; Luuk 19:45-48.

Kolmas päivä. Jeesus kertoo vertauksen ylipapeille, lainopettajille ja vanhimmille viinitarhan vuokraajista. Jeesus puhuu Öljymäellä illalla. Ylipapit suunnittelevat Jeesuksen surmaamista vanhimpien kanssa. Matt. 21:18-26:5; Mark 11:20-14:2; Luuk. 20:1-22:2

Neljäs päivä. On päivä josta ei ole kovin paljon merkintöjä tapahtumista. Eli on kohtalaisen hiljainen päivä. Suurin asia on Juudas Iskariotin yhteyden otto ylipappeihin Jeesuksen kavaltamiseksi. Matt. 26:6-16; Mark. 14:3-11; Luuk.22:3-6.

Viides päivä. Viimeinen ateria ja kärsimykset alkavat. Hän menee rukoilemaan Getsemaneen, jossa Jumala kaataa hänen niskaansa koko maailman syntitaakan. Tästä suuresta ahdistuksesta, hänen hikensä vuoti verenä.

Matt. 26:17-30; Mark. 14:12-26; Luuk.22:7-39

Getsemane. Jumala laskee Jeesuksen päälle kaikkien ihmisten syntitaakan. Jonka painoa hänen hikensä valuminen verenä osoittaa voimakkaasti. Se taakka antoi mahdollisuuden jokaiselle ihmiselle tulla Jumalan lapsiksi Jeesuksen kautta. Jeesus kantoi sen jokaisen puolesta. Matt 26:36-46; Mark 14:32-42, Luuk. 22:39-46

Pidätys. Jeesus pidätetään Juudaksen annettua suudelman hänelle. Yksi Jeesuksen seuraaja lyö korvan irti yhdeltä pidättäjältään, jonka Jeesus parantaa

Matt. 26:47-56; Mark 14:43-52; Luuk 22:47-53

Oikeudenkäynti. Kokoan sen aika järjestykseen. Jeesuksen oikeudenkäynti on erikoinen kaikin puolin. Se kuvastaa sitä vihaa, joka sinä päivänä lankesi hänen osakseen. Jeesus pidätetään keskiyön tunteina, ja aamulla hänet on jo ristiin naulittu noin kello yhdeksän aikaan. Tässä välissä tapahtui monia asioita. Hänet viedään ensin Hannaksen luo, joka on entinen suuren neuvoston sandhedrin jäsen. Joh.18:12-14. Hänellä on valtaa edelleen sen päätöksiin. Hannas kuulustelee Jeesusta, ja lähettää hänet Kaifaan luokse yöllä. Ylipappi Kaifas kuulustelee Jeesusta. Vääriä todistajia tuodaan paikalle. Jeesus tunnustaa olevansa Jumalan poika hänelle. He tuomitsevat Jeesuksen kuolemaan Jumalan pilkan vuoksi. Juutalaisilla ei kuitenkaan ole oikeutta panna tuomiota toimeen ilman roomalaisten hyväksyntää.

Pietari kuulee kukon laulavan kahdesti ja tajuaa että Jeesus ennusti hänen kieltävän hänet ennekuin kukko laulaa.

Aamun tunteina koko sandhedrin, eli suuri neuvosto kokoontui. He suosittelevat kuolemantuomion antamista Jeesukselle, Pilatukselle Rooman maaherralle. Tässä vaiheessa Juudas alkaa katua tekoaan ja palauttaa rahat jotka sai kavalluksesta. Hän menee ja hirttää itsensä.

Maaherra Pilatus saa Jeesuksen eteensä ja kuulee juutalaisten syytteet. Hän tahtoo päästää Jeesuksen pois ruoskitettuaan hänet ensin. Pilatus ei löydä teloitukselle perusteita. Hän kuulee että Jeesus on Galileasta, jonka hallitsijana on Herodes Antipas. Herodes on Jerusalemissa, joten hän lähettää Jeesuksen sinne. Herodeskaan ei halua tuomita häntä ja palauttaa Jeesuksen Pilatuksen eteen.

Pilatukselle jää asia jälleen käsiin. Hän ei halua tuomita Jeesusta, sillä häntä ei kiinnosta juutalaisten uskonnolliset asiat. Tässä vaiheessa on hyvä huomata eräs juttu. Koko syyte muutetaan kesken kaiken. Jeesusta aletaan syyttämään nyt kapinoinnista Rooman keisaria vastaan. Pilatuksen on pakko ottaa kantaa poliittiseen uhkaan.

Pilatus armahtaa Barabbaksen kansan pyynnöstä, ja määrää Jeesuksen ruoskittavaksi ja teloitettavaksi.

Matt. 26-57-27:31; Mark 14:53-15:20; Luuk. 22:54-23:25

Jeesuksen oikeudenkäynti oli lyhyt, nopea ja tehokas. Se eteni nopeasti pidätyksestä ristiin naulitsemiseen. Tässä kohtaa on hyvä miettiä olosuhteita. Pidätys tapahtui keskiyön tunteina, kaikki kuulustelut ja jopa suuren neuvoston, eli sandhedrin kokoontuminen oli yöllä. Lisäksi koko syyte muuttui toiseen kesken kuulustelujen ja eri asteiden välillä. Ruoskinta, ristin kantaminen ja ristiin naulitseminen tapahtui noin aamu yhdeksään mennessä. Tässä lisään vielä sen, että jopa roomalaista lakia rikottiin. Sen mukaan kuolemantuomion sai laittaa toteen vasta seuraavana päivänä tuomiosta !

Jeesus naulittiin ristiin roomalaisen julman teloitustavan mukaisesti. Matkalla teloituspaikalle, Simon Kyreneläinen pakotettiin kantamaan Jeesuksen ristiä. Jeesus oli ruoskittu pahoin aiemmin. Kaksi rosvoa oli hänen lisäkseen tuomittu kuolemaan. Rosvo sana liittyy kreikankieliseen sanaan joka tarkoittaa rosvon lisäksi poliittista kapinallista. Joten nämä miehet olivat joko rosvoja tai kapinallisia.

Ristiin naulitseminen. Tämä tapahtui aamulla noin yhdeksän aikaa. Sotilaat heittivät arpaa Hänen vaatteistaan. Noin puolenpäivän aikaan suuri pimeys laskeutui maahan. Jeesus kuoli noin kolmen aikaan iltapäivällä, eli noin kuusi tuntia ristiinnaulitsemisesta. Siinä hetkessä tapahtui se, että temppelin väliverho repesi ylhäältä alas. Kallio maa vavahteli ja kalliot halkeilivat. Matt 27:51 Silloin nousi myös kuolleita haudoistaan ja näyttäytyivät Jerusalemin kaduilla. Sapatin aattona uskonnolliset johtajat tahtoivat teloitettujen kuolevan pian, etteivät ruumiit jäisi sinne sapatiksi. Sen vuoksi sotilaat menivät katkaisemaan sääriluut tuomituilta, että kuolema nopeutuisi. Jeesukselta he eivät katkaisseet luita vaan varmistivat kuoleman keihäällä. Hänestä vuoti verta ja vettä. ”Älköön hänestä luuta rikottako”. (Joh:31-35; 2 Moos.12:46; 4 Moos. 9:12). Juutalaiselle veri merkitsi uhria ja vesi puhdistautumista.

Matt 17:32-56; Mark 15:21-41; Luuk. 23:26-49

Jeesuksella oli pari salaista opetuslasta. Joosef Arimatialainen ja fariseus Nikodeemus. He olivat myös suuren neuvoston sandhedrin jäseniä. Tästä huomaamme ettei Jeesuksen tuomitseminen ollut ihan yhtenäinen, vaikkakin enemmistö tahtoi hänet tappaa. Nämä miehet tulivat julkisesti tunnustamaan Jeesuksen herruuden ja pyysivät saada haudata hänet.

Matt. 27:57-66; Mark. 15:42-47; Luuk 23:50-52

Ylösnousemus. Jeesus oli haudassa perjantai illasta sunnuntai aamuun asti. Se jälkeen hän nousi kuolleista. Enkeli ilmesty haudalla ilmoittamaan Jeesuksen heränneen kuolleista. Jeesus itse ilmestyi monelle myös monelle. Jeesus jäi vielä maan päälle opettamaan seuraajiansa neljäksikymmeneksi päiväksi. Lopulta hänet otetaan taivaaseen. Ap.t. 1:3

—-

Kuka siis Jeesus oli ? Hän oli viaton uhrikaritsa, jonka Jumala hyväksyi uhriksi koko ihmiskunnan syntien vuoksi. Hän oli ihmiskunnan sukulunastaja. Hänen kautta on jokaisella ihmisellä mahdollisuus tulla osaksi Jumalan pelastusta. Jeesuksen kautta menee ovi. Jumala ei ketään sinne vie ilman ihmisen omaa tahtoa. Siksi on olennaisen tärkeää pitää mielessä oman henkilökohtaisen uskonratkaisun tekeminen. Se avaa oven pelastukseen, jonka Jeesus hankki uhraamalla itsensä. Hänet ristiinnaulittii jokaisen puolesta Jeesus on Jumalan poika. Hän on Jumala. Hänellä on valta taivaassa ja maan päällä. Jeesus sanoi tulevansa uudelleen maailmaan. Hän tulee silloin perustamaan valtakuntansa, sekä tuomitsemaan ihmiskunnan. Matt. 24-25; Mark. 13; Luuk. 21.

Profeetta Jesaja ennustus: Jesaja luku 53. Hän vaikutti Jerusalemissa noin 740-700 ennen ajanlakun alkua. Kirkkoraamattu 1992

1 Kuka uskoo meidän sanomamme? Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman?

2 Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet

3 Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet

4 Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan,

5 vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet

6 Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen

7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut

8 Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois* — kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden.

9 Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen.

10 Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi, hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan.

11 Ahdistuksensa jälkeen hän näkee valon, ja Jumalan tunteminen ravitsee hänet. Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet, heidän pahat tekonsa hän kantaa

12 Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa, koska hän antoi itsensä kuolemalle alttiiksi ja hänet luettiin rikollisten joukkoon. Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa

Global University: Kristuksen Elämä kurssin aineestoon liittyvä tehtävä.

Ylivieska 27.10.2016

Pertti Vääräkoski